Tristero Piano Trio By Ville RantaTristero-pianotrio
 tutkii konserteissaan erilaisia tematiikkoja nykymusiikin, nykytaiteen sekä näiden yhdistelmien keinoin. Toistaiseksi olemme käsitelleet neljää aihetta: luonto, internet, ruoka sekä "haamut". Ohjelmoimme sellaisia nykymusiikkiteoksia, joissa on jokin kuvallinen, installaatiomainen tai performatiivinen aspekti, sekä nykytaideteoksia, joissa on pitkälle viety äänellinen puoli. Esitämme konseptiemme puitteissa myös puhtaasti musiikillisia teoksia 2000-luvulta, tehden pieniä reittejä myös 1700- ja 1800-luvun teoksiin silloin, kun ne tuovat tematiikkaan merkittävän lisävalon. Tristeron taiteilijat ovat viulisti Eriikka Maalismaa, pianisti Emil Holmström sekä sellisti Markus Hohti. Ville Raasakka on ryhmän taiteellinen koordinaattori ja tuottaja. 
 
Luontoprojektimme lähtökohtana olivat Kalle Hammin, Dzamil Kamangerin ja Jaana Kokon video- ja ääniteokset. Kasviston ja eläimistön ääniin tarttuivat Minna Leinosen, Ville Raasakan ja Tytti Arolan teokset, joista viimeksi mainittu sisälsi myös metsästä kerättyjä tuoksuelementtejä, kuten sammalta, multaa, oksia, lehtiä ja kasveja. Kasviston ja luonnon ilmiöiden musiikillisiin kuvailuihin tarttuivat Vito Zuraj’n, Veli-Matti Puumalan ja Juan de Dios Magdalenon sävellykset.
 
Ruokaprojektimme sisälsi niin sävellyksiä ja videoteoksia kuin ruokalistoja ja syötävääkin. Tytti Arolan performatiivisessa teoksessa yleisö pääsi maistelemaan äänielementteinä käytettyjä popocorneja. Hammin ja Kamangerin konseptuaaliset pizzalistat tarttuivat yhteiskunnallisiin epäkohtiin ruokalistan muodossa. Enno Poppen ja Klaus Langin sävellykset tarttuivat ruokailuteemoihin, ja Niina Suomisen videoteoksessa ravintoloiden ja ruokakauppojen hävikkiruoka herää eloon humoristisena animaationa. 
 
Internetprojekti keskittyi itävaltalaisten vieraidemme Mirela Ivičevićin, Matthias Kranebitterin ja Sebastian Gräfen kaupallista mainoskuvastoa käsitteleviin sävel- ja videoteoksiin. Wolfgang Mittererin sähköpostien selailuun tarkoitetut ääniteokset luovat intertekstuaalisen tilan, jossa musiikin historiakin herää eloon Brucknerin fragmenteissa. Wieniläisten tekijöiden teoksille historiallista kontekstia toi Brucknerin kamarimusiikkiteos.
Ensi vuoden konsertit aloitamme alkuvuodesta Kaustisen kamarimusiikkifestivaalilla ihmisääntä tarkastelevalla konsertilla. Konsertissa ei kuitenkaan kuulla laulajia, vaan ihmisääneen keskittyneitä säveltäjiä ja teoksia Beat Furrerilta, Maja Palserilta, Franz Schubertilta ja Robert Schumannilta, sekä kantaesitykset Sami Klemolalta ja Veli-Matti Puumalalta.
 
Lisätietoja:
 
Kuva: Ville Ranta